Garda-järven pohjoispään tuulet

Garda-järvi Italiassa on yksi maailman tunnetuimpia kilpapurjehduspaikkoja. Järven pohjoispään kaupungit Riva, Arco ja Torbole ovat niin kevytvenepurjehtijoiden kuin lautailijoiden suosimia, ja erityisesti Rivan ja Torbolen purjehdusseurat järjestävät ammattitaitoisesti useita regattoja vuosittain. Tunnetuimmat seurat ovat Fraglia Vela Riva, jonka nettisivujen regattaohjelmasta saa käsitystä toiminnan laajuudesta, ja Circolo Vela Torbole. Järvellä järjestetään myös kölivenekisoja, mm. useita match racing -kilpailuja. Osallistujamäärältään suurin tapahtuma lienee pääsiäisen aikaan järjestettävä optimistijollakilpailu.

Garda on vuoristojärvi, ja sen tuuliin vaikuttavat normaalien sääolojen ohella merkittävästi sen lähiympäristön vuorokauden eri vaiheiden lämpotilaeroista johtuvat ilmiöt. Tavallisina aurinkoisina päivinä tuulet järven pohjoispäässä noudattavat usein tiettyä säännönmukaisuutta, jonka tiedostamisesta ja yhteyksistä taktiikan valitsemiseen on hyvä olla tietoinen. Seuraavaan on koottu muutaman järvellä seuratun kisan perusteella taustaa ja kokemuksia tuulten käyttäytymisestä pohjaksi rata-alueella tehtäviä havaintoja ja purjehduksen suunnittelua varten. On kuitenkin tärkeätä korostaa, että - ainakin omien kokemusten mukaan - tuuli harvoin toimii aivan konemaisen säännönmukaisesti, joten säätilan ja järven tuuliolojen seuranta kulloinkin tilanteen mukaan on joka tapauksessa erittäin tärkeätä.

Gardan pohjoispää on suosittu purjehduspaikka melko voimakkaiden, ennustettavien ja tasaisten tuuliensa ansiosta. Alueen tuuliolot määräytyvät pääsääntöisesti paikallisten lämpötilaerojen pohjalta. Gardan eteläpää avautuu kohti Po-joen laaksoa aukenevaksi tasangoksi, kun sen pohjoispää on vuoristoista, pohjoisrannan laakson jatkuessa useita kymmeniä kilometrejä pitkänä solana kohti Alppeja. Korkeuserot aivan järven tuntumassa ovat satoja metrejä, melko lähellä jo kilometriluokkaa. Eri vuorokaudenaikoina syntyvät lämpötilaerot vaikuttavat usein tuuliin suuria sääilmiöitä (matala- ja korkeapaineet) enemmän - toki näillä on merkityksensä esim. auringon ja pilvien määrään ja sitä kautta paikallisiin ilmiöihin. Lämpötilaerot voivat hyvin vuorokauden eri aikoina ja koko alueen eri kohdissa olla jopa kymmeniä asteita.

Tuulten peruskäyttäytyminen Gardan pohjoispäässä on seuraava:

  • Yöllä vuoret ja niiden väliset laaksot auringon ollessa alhaalla jäähtyvät. Osa vuorista on lumihuippuisia, joten vuorilta virtaava ilma on kylmää. Järvi ja järven eteläpään tasangot pysyvät lämpimämpinä, joten siellä oleva lämmin ilma nousee ylöspäin ja tilalle virtaa pohjoisesta kylmää ilmaa. Tämä pohjoistuuli (Peler) toimii auringonnoususta aamuun, ja yleensä lakkaa 9-11 aikaan, kun vuorilla oleva ilma auringon vaikutuksesta lämpiää lähelle tasankojen ja järven lämpötiloja. Peler voi joskus olla aamulla voimakaskin (esim. 10 m/s).
  • Puolen päivän aikaan on pohjoispäässä parin tunnin pituinen lähes tyyni jakso. Silloin voi olla hyvinkin lämmintä (kesällä yli 30 astetta) viilentävän ilmavirtauksen puuttuessa.
  • Puolen päivän jälkeen järven pohjoispuolinen laakso on lämmennyt järveä lämpimämmäksi, jolloin ilma siellä nousee ja tilalle virtaa järveltä viileämpää ilmaa. Iltapäivän etelätuuli (Ora) käynnistyy. Pohjoispään rannalta katsottaessa näkyy järven kapeimmassa kohdassa järven pinnassa ensin tumma tuulenvire, joka sitten reilussa puolessa tunnissa ehtii rantaan asti. "Tyypillinen" voimakkuus on 6-9 m/s. Ora puhaltaa olosuhteista riippuen iltapäivän loppuun - alkuiltaan. Sen loputtua on tavallisesti lähes tyyntä seuraavaan aamuun saakka.
  • Laajemmat säärintamat tai pilvisyys järvellä tai ympäröivillä vuorilla vaikuttavat tämän peruslogiikan toimintaan. Tuulten voimakkuus, niiden alkamisen tai loppumisen ajoitus ja alttius shifteille vaihtelevat päivittäin. Tuulten tunteminen kunnolla vaatii vuosikausien purjehtimista järvellä. Tämän yhteenvedon tavoitteena on luoda perusta päiväkohtaiselle tilanteen arvioinnille järvellä.
Oheisessa kuvassa näkyvät järven pohjoispään purjehduksen kannalta tärkeimmät elementit, pikkukuvaa klikkaamalla esiin tulevassa suuremmassa kuvassa numeroituna:
  1. Riva, useiden kilpailujen tukikohta
  2. Torbole, toinen aktiivinen kilpailuseura
  3. Torbolen ja sen vieressä olevan Arco-joen sekä Rivan välissä oleva Mt Brione -vuori, joka vaikuttaa lähellä rantaa tuulen suuntaan sekä Peler- että Ora-tuulella
  4. Ledro-järven laakso, jota pitkin Ponale-tuuli laskeutuu järvelle ja vaikuttaa tuulen suuntaan rata-alueen länsilaidalla
  5. järven länsirantaa kulkevan tien rannassa kulkeva tunneliosuus, joka tarjoaa maamerkkejä Ora-tuulella haettaessa oikeaa kohtaa Ponale-tuulen nosteen hakemista varten
Gardan pohjoispään rata-alueet ovat yleensä pohjoisrannan ja 5-kohteesta jonkin verran etelään kulkevan rajan välillä. Jos lautakunta uskoo Ora-tuulen puhaltavan pyritään lähdöt järjestämään iltapäivällä, jolloin startti on 1- ja 4-kohtien välillä, ylämerkki 5-pisteestä jonkin matkaakin etelään lähes järven keskellä, ja alamerkki joskus melko lähellä 3-kohtaa. Joskus lähtöjä tehdään myös varhain aamulla Peler-tuulella, silloin rata on tietenkin toisin päin. Auringottomina päivinä tuuli voi puhaltaa kumpaan suuntaan tahansa, jolloin rata tehdään sen mukaan.

Järven pohjoispäässä Rivan puoleista rataa varten on olemassa "nuotitus", joka radalla purjehtivien on ainakin hyvä tietää. Yleensä esimerkiksi optimistijollien pääsiäisregatta purjehditaan tällä radalla.

  • Ledro-järven laaksosta tuleva Ponale-tuuli aiheuttaa usein radan oikeaan reunaan nostavan virtauksen sekoittuessaan järveä pitkin tulevaan etelätuuleen. Ponale-tuuli tuntuu hajautuvan "viuhkamaisesti" järvelle, eli laakson alapuolella (pohjoispuolella) rannalla se kääntyy rantaa pitkin, ja sen yläpuolella (eteläpuolella) joskus jopa puhaltaa etelään tai ainakin voimakkaasti hiljentää normaalia etelätuulta. 2004 kesällä laser 4.7 MM-kisojen yhtenä päivänä järvelle tuli Ledron laaksosta ukkosrintama, jolloin ilmiön näki hetken aikaa todella selvästi järven pinnassa - valitettavasti sateen takia sitä en saanut kuvattua.
  • Kryssi kannattaa yrittää purjehtia niin, että (olettaen että lähtölinja ei ole vino!) ottaa hyvän lähdön linjan vasemmalta puoliskolta, kryssii hetken matkaa styyrpuurin halssilla ja ajaa sitten paarpuurin halssilla Ponale-tuulen nosteeseen, kryssii vähän matkaa rannan tuntumassa ja ennenkuin purjehtii liian pitkälle ajaa styyrpuurin halssilla ylämerkille. Seuraavissa kuvissa yritetään hahmottaa luonnosta tarvittavia maamerkkejä.
  • Järveltä katsottuna Ledro-järven laakso näyttää tältä. Laaksosta oikealle (eli etelään) näkyy rannassa vaaleana tietunneli. Kohta, jota kohti paarpuurin halssilla ajettaessa kannattaa tähdätä on lähellä tunnelin pohjoispäätä eli kuvassa oikeanpuoleista reunaa.
  • Tässä kuvassa näkyy fleetin kärki rannassa nostetta hakemassa. Kuten kuvasta voinee juuri nähdä ajaa kärki jonkin matkaa lyhyttä kryssiä melkoisen lähellä rantaa (mitä kovempi tuuli, sitä lähempänä näyttää tuuli toimivan). Vaikea hahmotettava asia on välttää kryssimästä rannassa liian pitkälle, yli keskemmällä järveä toimivan laylinen.
  • Tämä kuva on otettu hieman ylämerkille tulevan laylinen yläpuolelta, mutta siitäkin näkyy miten osa jollista on ajanut laylinen yli ja tulee merkille erittäin selvästi slöörillä. Silloin rannassa hyvältäkin näyttänyt asema voi kryssin aikana huonontua kun alempaa viimeiselle styyrpuurin kryssille lähteneet jollat pääsevät kovaa alapuolelta ohi.
  • Jos Ora-tuulella alamerkki tai vastaavasti Peler-tuulella ylämerkki on lähellä Monte Brione-vuorta tulee sen tuulta ohjaava vaikutus ottaa huomioon. Vuori nostaa tuulta ja tuuli ohjautuu molemmin puolin vuoren ohi. Jos merkki on lähellä rantaa voi sen lähellä olla hiljaisemman tuulen alue, ja merkin sijainti suhteessa vuoreen itä-länsisuunnassa voi määrätä sen miten merkkiä tulee lähestyä tai siltä tulee lähteä. Vuoren kuvasta katsottuna oikealla (eli itäpuolella) on Arcossa surffikerho, jälleen voi kauempana hakea tuulesta osviittaa sen avulla millä alueella surffaajat tuntuvat pyörivän.
Tuulen käyttäytymisen kannalta on hyvä seurata seuraavia asioita:
  • Pilvien kertyminen tai pysyminen järveä ympäröivien vuorien yllä ja erityisesti pilvisyys ja ilman kirkkaus järven pohjoispäässä - paljon pilviä vuorten päällä hidastaa ja heikentää Ora-tuulta, pilvien ja ilman selkenemisestä yleensä seuraa tuulen voimistuminen.
  • Surffaajien käyttäytyminen järven pohjoispäässä ja toisaalta järven kapeimmassa kohdassa (Ora-tuulella ylämerkin lähellä tai vähän sen yläpuolella - vähän surffaajia tarkoittaa heikohkoa tuulta, kun surffaajat lähtevät rannasta järven keskellä siellä tuulee ja kohta tuulee rata-alueellakin; kun surffaajat vähenevät ja jäävät rantaan tuuli hiljenee. Surffaajista suuri osa hakee vauhtia eikä viitsi lillua hiljaisessa tuulessa.
  • Kun Ora-tuuli voimistuu se tuntuu usein kääntyvän oikealle.
  • Aivan rantojen lähellä tuuli tuntuu usein olevna hiljaisempaa kuin kuin keskempänä. Aivan pohjoispäässä ohjautuu Monte Brione-vuoren molemmilta puolilta voimakkaampi tuulivana keskikohdan (vuoren kohdalta) ollessa hiljaisemman tuulen aluetta.
Garda-järven keskiosa (esim. Malcesinen seutu) ja eteläosa ovat eri tavoin käyttäytyviä alueita, nämä suuntaviivat koskevat järven pohjoispään rata-aluetta.

Hyvä säätila- ja ennustesivu Gardan sääoloista on www.gardameteo.it. Siinäkin säätiedot on jaettu kolmeen osaan, erikseen järven pohjoispäätä, keskiosaa ja eteläpäätä varten.

Martti


Tämä sivu on päivitetty viimeksi 10.10.2004