s/y Tuulivein uudistuksia 2009

Tuuliveissä on itseskuuttaavaa fokkaa varten kisko, ja 2008 teetettiin siihen sopiva, rullalle menevä purje WB Sailsilla. Purje on toiminut erittäin hyvin, joten kasvavaksi harmiksi alkoi muodostua huonosti toimiva kiskon ratsastajavaunu, johon itseskuuttaavan sijaan alkoivat sopia paremmin termit "itse skuutattava" tai "itse potkittava". Jonkinmoistenkin ponnistusten myötä ei vanhaan Lewmarin ratsastajaan löytynyt uusia pyöriä eikä kiskoon löytynyt muualta sopivaa ratsastajaa. Yksi Ronstanin ratsastaja oli melkein sopiva, mutta sen pyörät olivat aavistuksen liian suuret H-kiskoon. Niinpä neljän ratsastajan pyörän uusiminen laajeni uuden kiskon ja ratsastajan hankintaan.

Homma ei kuitenkaan aivan jäänyt tähänkään. Useampana kesänä kiskon päätteiden kohdalta oli valunut vettä, eikä niitä oikein kunnolla päässyt ulkopuolelle levitettävää Sikaflexiä kummemmin tiivistämään. Ilmeisesti itseskuuttaavan kisko oli asennettu jossakin vaiheessa veneen lähdettyä telakalta, ja kiinnitys oli tehty "kevyehkösti" - kansirakenteeseen oli porattu reiät ja sisäpuolella oli prikat ja mutterit. Kun pääteraudat irroitettiin, avattiin balsarakennetta isolta alalta ja eri vaiheissa kostunut välirakenne kaivettiin pois. Kuivauksen jälkeen laminoitiin tilalle kokolasikuitu. Pinnoite tehtiin epoksista ja samalla korotettiin kiinnityskohtia muutama milli. Pääteraudat vietiin jo tuttuun ja luotettavaan paikkaan Arifin Oy:lle ja niihin tehtiin pidemmät ja tukevamman 10 mm pultit sekä kannen puolelle kiinteät prikat. Sisäpuolelle teetettiin rosteriteräksestä levyt, joilla kiinnityspisteet saatiin sidottua myös sisäpuolelta.

Uusi Lewmarin itseskuuttaava kisko kuulalaakerivaunuineen hankittiin Maritimista ja sen muokkaaminen alkuperäisen irroitetun mallin mukaan kolmiulotteisesti oikeaan muotoon teetettiin Metallikaari Oy:ssä Keravalla.

Kiskossa oli näppärä järjestely pulttien osalta, vakioura 10 mm pulteille, jotka pujotettiin kiskon päästä uraan ja sitten halutuille kohdille. Näin ei kanteen tarvittu uusia reikiä. Samalla täytettiin jossakin aiemmassa vaiheessa tehtyjä ylimääräisiä reikiä kunnolla epoksilla.

Lopputulos tuntuu ja näyttää hyvältä, alla sadekelillä otettuja kuvia. Uuden kiskon ja ratsastajan myötä tuli myös kokonaan uusi tarve: sitoa vapaana oleva ratsastaja paikoilleen, että se ei liikkuisi itsestään edes takaisin veneen liikkuessa!

Vene-messuilta keväällä ostettiin aurinkopaneeli. Kesän kokemusten perusteella ihmetyttää miksi vasta nyt! Aurinkopaneeli lataa jopa vähän pilvisellä säällä ja varsinkin auringonpaisteella tehokkaasti. Käytännössä useampina peräkkäisinä saaripäivinä on voinut pitää jääkaappia huoleti koko ajan päällä ja illalla ei ole ollut stressiä lukuvalojen kanssa. 32W laturi on nyt kytketty huviakkuun, jolloin käyttösähkön kannalta teho on mahdollisimman suuri. Ylijännitesuojassa on led-näytöillä jännitetason näyttö, sen mukaan akku oli pääosan aikaa vähintään 75% latausalueella. Aurinkokennostoa on pidetty satamassa puomin päällä, kulussa se voi olla esim. sprayhoodin päällä tai kannella sen etupuolella.

Rattitolpan telineeseen oli vuosien mittaan kiinnitetty ja irroitettu useampia mittareita. Tuulivein lopullinen toimiva malli on löydetty (GPS-plotteri ylhäällä, tutka tarvittaessa tolpan vasemmalla puolella ja yksi Silvan Nexus Multi Control-näyttö pinnamiehelle (esim. nopeus ja VMG "kisa-ajossa" tai tosituulen voimakkuus ja tosisuunta "cruising-purjehduksessa") vasemmalla alhaalla. Ympäristö siistittiin kokotiikkilevyillä ja tiikkipuusta tehdyllä tutkan kiinnikkeen telineellä:

Martti


Tämä sivu on päivitetty viimeksi 22.8.2009