Pohjoismainen leiri Tanskassa 11.-12.10.2003

Lokakuun puolivälissä 11.-12.10.2003 Salla ja Miikka olivat mukana pohjoismaisella harjoitusleirillä Helsinørissä Tanskassa. Leirillä oli kärkipurjehtijoita Suomen lisäksi Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta, n. 15-20 purjehtijaa kustakin maasta.

Suomen joukkueen valmentajina olivat Minna Aalto ja Jukka Partinen, huoltajana kirjoittaja ja suomalaispurjehtijoista mukana olivat Alex Eriksson, Marika Fallenius, Benjamin Grönholm, Hanna ja Jutta Hentinen, Vili Kaijansinkko, Mikko Kotamies, Jasmine Lehtonen, Joonatan Partinen, Teemu Rantanen sekä Tuula ja Heidi Tenkanen Sallan ja Miikan lisäksi.

Leirin onnistuneista järjestelyistä vastasi Helsingør Amatør Sejlklub. Seuran satama on aivan Helsingørin keskustan tuntumassa lähellä Helsingborgin lauttasatamaa. Satama ja tilat toimivat hyvin, ja erityisen hienosti seura oli onnistunut käytännön järjestelyissä ja vapaaehtoisten saamisessa niitä tekemään. Ruokailut, valmentajien käytössä olevien moottoriveneiden hoito ja majoitukseen liittyvät järjestelyt toimivat hyvin. Majoitus tapahtui lähistöllä olevalla koululla, sen kahdessa voimistelusalissa. Toinen sali oli varattu pojille ja toinen tytöille. Majoituksessa näkyivät ehkä eniten eri Pohjoismaiden pienet lähestymistapaerot toimintaan. Kun suomalaiset olivat tulleet paikalle purjehtimaan ja näin ilman muuta tavoittelivat riittävää yöunta sitä varten oli naapuriemme ajatus enemmän käyttää yöaikaakin hauskaan ja vauhdikkaaseen yhteydenpitoon voimistelusaleissa. Lopulta päästiin perjantai- ja lauantai- illan osalta jonkinlaiseen sopuratkaisuun. Sunnuntai-iltana, kun jäljellä oli enää paluumatka koteihin, joutuivat ensin pojat ja yön tunteina tytötkin pakenemaan käyttöömme annettuun luokkahuoneeseen nukkumaan edes hieman. Lopulta majoitusjärjestelytkin menivät kuitenkin hyvin ja varmasti saivat purjehtijamme hyvää kansainvälistä leirikokemusta siitäkin.

Purjehdusolosuhteet kumpanakin päivänä olivat hyvät. Lauantaina tuuli alussa lähes 10 m/s, ja suunnan ollessa pitkin salmea oli aallokko melko suurta, minkä lisäksi salmessa oli voimakas tuulen suuntainen virta. Erityisesti virta oli lähes kaikille suomalaispurjehtijoille tässä mittakaavassa uusi kokemus. Ratamerkkien kohdalla näkyi erittäin selvä vana, ja ensimmäiset ylämerkille tulot olivat melkoisia kokemuksia kun tuntui ja näytti siltä että merkki tulee kovaa vastaan ja menee väkisin yläpuolelta ohi. Useilla purjehtijoilla meni monta uutta yritystä saman kaavan mukaan ennenkuin lopulta piti uskoa että "ennakkoa" täytyy ottaa tosi paljon. Vastaavia ongelmia oli alamerkillä: jos sille tuli yhtään liikaa sisäkautta ehtikin merkki mennä vastatuuleen ohi ennenkuin sille pääsi kääntymään. Uskon että kaikille jäi tästä hyvä, kantapään kautta saatu oppi virran vaikutuksesta, ja jo sen takia kannatti matka tehdä.

Purjehtijat oli jaettu kahteen ryhmään, joiden molempien mukana oli kaksi valmentajaa. Lauantain aamupäivän olosuhteet olivat kokonaisuutena opettavat. Vaikka tuuli laski päivän mittaan 7-8 m/s tienoille oli aallokko melko suurta. Virta tehosti tuulen vaikutusta niin, että jollan käsittely oli erilaista kuin mihin tavallisissa kotivesien keleissä on totuttu. Lauantain aamupäivän harjoittelua haittasi kuitenkin se, että toista suunnitelluista radoista ei saatu rakennettua. Iltapäiväksi radat vietiin hieman lähemmäksi rantaa, jossa poijujen paikoilleen saaminen onnistui paremmin.

Sunnuntaina harjoiteltiin aamupäivä, minkä jälkeen ajettiin leiriregatta. Kussakin startissa huomioitiin vain kymmenen parasta purjehtijaa, mikä paitsi teki helpotti harjoituskisan järjestämistä myös korosti hyvän sijoituksen saamisen merkitystä. Suomalaisista parhaat sijoitukset saivat Vili ja Jasmine, ja hyviä sijoituksia saivat myös Mikko, Teemu, Tuula, Benjamin ja Miikka. Iltapäivällä muiden jo mennessä rantaan Minna veti vielä suomen joukkueelle ensin pitkän kryssitreenin ja sitten pitkän lenssin takaisin rantaan. Minna ja Jukka kiersivät kunkin purjehtijan mukana harjoittamassa sekä aaltojen ajamista että lenssillä lisäksi kovan tuulen jiipin tekemistä.

Matka Tanskaan tehtiin kolmella autolla, lisäksi Alex ja Teemu tulivat omilla kyydeillään. Kolmen yhteisen auton mukana vietiin Minnan ja Jukan käytössä ollut kumivene sekä kaksi jollakärryä.

Leirin ehdottomasti parasta antia oli virran opettelu ja kovemman tuulen ajotekniikan harjoittelu. Isäntäseuran järjestelyt olivat hatunnoston arvoiset. Leirin huonoja puolia olivat valmentajien määrään verrattuna isosta purjehtijamäärästä johtuva rajallinen suora palaute ja ehkä alussa viitatut suhtautumistapaerot eri joukkueiden kesken siihen, mitkä painotukset leirillä tulisi purjehdusharjoittelun ja hauskan yhdessäolon kesken olla - erityisesti klo 22 jälkeen.

Martti


Tämä sivu on päivitetty viimeksi 28.10.2003